Olen viime aikoina lueskellut monista
syistä vanhoja juttujani. Hämmennyin, kun neljäntoista vuoden
takainen minä oli kirjoittanut, että aamu on parasta työaikaa. No,
paljon on vettä ja paskaa virrannut sittemmin.
Tiedostan kyllä itse mistä em. akselin naksahdus eri asentoon johtuu, mutta joskus
kaipaan aamuja. Että ne olisivat muutakin kuin vahvan kahvin ja
pölyn makuisia. Että unet jäisivät sinne missä ovat tai uskaltaisivat kirjoittaa itsensä ylös, eivätkä luikertelisi johdattimina aivojen
sähköimpulssien liepeillä saaden ajatukset umpikujiin ja eksyksiin. Saatan myös
herätä niin, että nousen istumaan ja alan saarnata filosofiaa,
psykologiaa, politiikkaa tai jotain uskonnollista teoriaa sekunti heräämisen jälkeen.
Karmiva tapa, koska kumppanini
on vielä vähemmän aamuihminen kuin minä. (Aamu on silloin kun herää, olipa kello mitä tahansa.) Muutenkin, tapani herätä silmänräpäyksessä jossain oudossa tunnetilassa on aika pelottavaa. Jos en kerää itseäni, saatan jatkaa jostakin aiheesta mihin yöllä jäin. Sanoa seuraavan lauseen. Aivan kuin välissä ei olisi ollut mitään taukoa.
Päivä arkisuudessaan
ja ulkoisine vaikutteineen kenties lepuuttaa pääni kirjoituskuntoon
yöksi, toisin kuin nukkuminen niin, että ehtii upota REM-maitakin syvemmälle. Unimaailma tuntuu vain hämmentävän entisestään kiehuvaa
soppaa. Tosin tapaan ottaa tunnin torkut joskus ennen kirjoittamista.
Sillä aikaa yleensä sirpaleet asettuvat oikeille paikoilleen ja
muotoutuvat tekstiksi, sen sijaan että pyörisivät kaleidoskooppina
ympyrää vastapäivään.
Niin ja mä sain tällaisen
blogitunnustuksen Ehtoisalta Emännältä:
1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.
2. Valitse viisi blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
Jees! En silti
jaksa millään tehdä sitä viisi
lempiruokaa, -bändiä jne. osuutta eli ns. haastatella itseäni. Kirjoja voin suositella,
sellainenkin siinä oli.
Tänään tulee mieleen vaikka tällainen
viiden suosituslista:
-
vapaavalintainen Dostojevski kirjoista Rikos ja rangaistus,
Idiootti, Karamazovin veljekset.
-
Simone de Beauvoirin Toinen sukupuoli ja/tai Naomi Wolfin Kauneuden
myytti
-
Ann Heberleinin En tahdo kuolla, en vain jaksa elää, Marya
Hornbacherin Wasted tai Antonella Gambotton Pimennys:
Itsemurhamuistelmat, riippuen omista tai jonkun läheisen ihmisen
ongelmista. Tai vain halusta ymmärtää.
-
Maria Peuran Antaumuksella keskeneräinen ja/tai Christer Kihlmanin
Ihminen, joka järkkyi
-
Oma tuotantoni tietenkin, etenkin loppukuusta ilmestyvä Valkoinen
valo! Sitä odotellessa voi lukea aikaisempia kirjojani.
Hämäräsormijärjestelmä on usein täälläkin käytössä.
VastaaPoistaSe on vielä näpsäkkä verrattuna sumea- tai pimeäsormijärjestelmään.
PoistaMielenkiintoinen tuo sinun heräämistapasi ;)
VastaaPoistaOlen kyllä huomannut, että uni ja valverytmit saattavat vaihdella aika lailla vuosien mittaan. Pitäisi vain osata tehdä aina siitä kunkinhetkisestä rytmistä itselleen mahdollisimman sopiva.
Sallittakoon pieniä taiteellisia vapauksia heräämiseni kuvailun suhteen...
PoistaMutta tosiaan, terveydentila, ikä, mahdollinen muu työelämä, perheasiat ja yleiset olosuhteet harvoin pysyvät samoina ihmisellä kirjailijuuden tai kirjoittajuuden alusta loppuun asti. Joten pitää tarvittaessa olla valmis naksauttamaan rytmejään ja rutiinejaan eri asentoihin.
Minulle aamut ovat parasta aikaa, puolenpäivän jälkeen olen zombie.
VastaaPoistaEnnen kirjoitin iltaisin, öisin. Naksahduksia.
Kiitos tunnustuksesta, en laita sitä eteenpäin, pidän itsekkäästi itselläni.
Minä taas juon kirjoituspäivänä aamukahvit puolen päivän aikaan, aikaisintaan. Mitäs kello nyt on, 13:45 ja vielä toinen kuppi tänään juomatta, aamun lehti on jo luettu... Mutta ei sitä tiedä, vaikka kymmenen vuoden päästä kummastelisin, miten olen pitänyt itseäni vuonna 2013 yökirjoittajana.
PoistaOh, haluan lukea sun kirjasi. En ole, rehellisesti sanottuna, vielä tutustunut. Onnea uutukaisesta :) Mun tuleekin jo tässä lähipäivinä julkiseksi. Ihminen joka järkkyi ja Antaumuksella keskeneräinen ovat molemmat hyviä lukea. Hmm...mä olen ehdottomasti aamukirjoittaja, mutta olosuhteiden pakosta kirjoitan enemmän iltaisin. Toivottavasti sanailusi sujuu, olipa kello sitten mitä tahansa ;)
VastaaPoistaMä en vielä tiedä ihan tarkkaa päivämäärää, koska uusin on saatavilla, mutta lähiaikoina on menossa painoon. Jännittävä kevät. Onnea myös sinulle, pitäisi lukea uusia kotimaisia kirjoja enemmän. Ehkä otan jollain kirjastokäynnillä oikein asiakseni katsoa mitä kaikkea 2010-luvun Suomessa ilmestyy.
PoistaMä kirjoitan mielellään myös öisin. Se on samalla ehdottomasti huonoin mahdollinen aika vuorokaudesta elämän tässä vaiheessa.
VastaaPoistaVarmasti monen palkkatyössä olevan kirjailijan tai minkä tahansa alan taiteilijan ongelma. Pitää mukautua napsaisemaan aikaa sieltä missä sitä on, sen sijaan että luominen osuisi yhteen omien preferenssien kanssa.
PoistaToisaalta, jollakin ajan sanelevat lapset, jollakin sairaudet, jollakin muut velvollisuudet. Eli lopulta, jokaisella omansa. Ristit tai ilot, jotka pitää ottaa huomioon. Harva meistä elää yksin erakkona metsän keskellä. Ja silloinkin olisi varmasti jotakin, joka sanelisi rytmit.