tiistai 5. maaliskuuta 2013

Hetkeä ennen

Huomasin, että Valkoinen valo on tullut myytävien listalle, hui. Huomenna on jonkinlainen virallinen ilmestymispäivä. Käyn yksityisesti leivoskahvilla tai jotain, koska en tällä kertaa järjestä mitään julkkareita.

Olen kuunnellut tänään repeatilla Cat Powerin Ruin-biisiä. Parempi se kuin eilinen Mikko Alatalon Poppaloora, puhuva auto. Jota en to-del-la-kaan kuunnellut vapaaehtoisesti, mutta pääni soitti sitä korvien välisessä jukeboksissa. Aivoillani on kiinnostava huumorin-, tai oikeastaan kauhun taju. Pari yötä sitten pääni jankkasi Lydia Lunchin Atomic Bongos -kappaletta. 

Ehkä tämä kaikki kertoo jonkinlaisesta hypomaanisesta jännitystilasta. Toisaalta, itkin kun katsoin Real L-Wordin jakson, jossa Whitney ja Sara menivät vihdoin naimisiin. Liikuttumisesta puheen ollen, kävin päivällä kahvilla ja radiosta sattui tulemaan Soul Asylumin Runaway train. Katselin ikkunasta kahvilaan lankeavaa talviaurinkoa, muistin toisia kevättalvia kauan sitten, omia nuorentytön kuvia pureskelemassa mustan lakan peittämiä kynsiä, paljon sellaista, jota en tähän kirjoita.

Karkailevat ajatukset, jo seuraavaan juttuun, vaikka en ole edes pitänyt kädessäni vielä tätä uusinta romaania.

Sunnuntain Satakunnan Kansassa oli ensimmäinen haastattelu kirjan tiimoilta. Katsellaan mitä kaikkea tässä tapahtuu. Perhosia vatsassa ja kevättä silmien takana, vaikka ulkona taitaa olla toistaiseksi talvi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti