lauantai 23. kesäkuuta 2012

Kulttuurikolumni, Satakunnan Kansa, 22.06.12


Kun ei näe metsää puilta

Kirjoittamisen ollessa työn lisäksi elämäntapa ja lukeminen rakkain harrastus, on selvää että kiinnittää sanoihin keskimääräistä enemmän huomiota. Se ei ole pelkästään siunaus. Kiroukselta asia tuntuu silloin, kun saa pahoinvointia yhdyssanavirheistä tai jää miettimään jonkun huolimattomasti lausumaa sanaa niin, että itse asia jää tajuamatta. 
Jalkapallon urheiluselostus esimerkiksi: ahdistun, jos selostajan vertaus ei ole tarpeeksi kuvaava jollekin pelin tapahtumalle. Odotan kauhulla kuin-sanaa, koska sen jälkeen nopeatempoisessa selostuksessa saattaa tulla melko erikoisia sanapareja, joita jään hämmästelemään. 
Eiköhän sillä ole tekemistä muunkin kuin sanatyöläisyyden kanssa. Outo luonteenpiirre, verbaalinen pikkutarkkuus, joka saa välillä ihmettelemään mitä hauskaa jossain vitsissä on ja vastaavasti nauramaan silloin, kun kukaan muu ei naura.

Vakavasti puhuen, sanoilla myös leimataan ihmisiä syyttä. Lasten keskuudessa ADHD on haukkumanimi siinä missä ennen läski tai rillipää. Aikuiset eivät ole sen parempia. Viime aikoina on tapahtunut paljon karmeita väkivaltarikoksia, joita ymmärrettävästi ihmisillä on tarve käsitellä myös netissä. 
Valitettavasti se joka huutaa kovimmin, saa eniten huomiota. Jos oletettua tekijää ei voi leimata ulkomaalaiseksi tai narkkariksi, on hän persoonallisuushäiriöinen tai avohoitopotilas. Näitä sanoja heitetään huolettomasti niin, että ne ovat jo muuttaneet todellista merkitystään ja tekevät hallaa kaikille mielenterveysongelmaisille, joita on hälyttävän paljon, koska psyykenlääkkeitä syö yli miljoona suomalaista. 
Esimerkiksi persoonallisuushäiriöitä on monenlaisia, mutta arkikielessä sanalla viitataan narsistisen ja/tai asosiaalisen persoonallisuuden äärimmäiseen muotoon, eli psykopatiaan. Narsisti kuvaa arkikielessä sellaista ihmistä, jota ennen kutsuttiin kusipääksi. 
Avohoitopotilaaksi nimitteleminen on typerää, semminkin kun haukkuja tarkoittaa akuutissa psykoosissa olevaa henkilöä, joka ei syö lääkkeitään ja on jostain poikkeuksellisesta syystä väkivaltainen muita kuin itseään kohtaan. Näitä avohoitopotilaista on paljon vähemmän kuin promille.

Moni tragedia saa alkunsa siitä kun ei puhuta asioista niiden oikeilla nimillä, tai ei ymmärretä puhuttua. Eli puhukaa keskenänne, ja saa kysyä täsmennyksiä, ellei tajua mitä toinen tarkoittaa!

P.S. Unohdin kolumnista sanan tunnevammainen. Kursivoinnit tein vasta tähän versioon. 
P.P.S. Kaunista juhannuspäivän iltaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti